Archive for joulukuu 2010

Maailmasta eristetty taidekasvatus ei palvele ketään (julkaistu Suomen Kuvalehdessä 6.12.10)

joulukuu 8, 2010

Kesäkuun alussa julkistettua ehdotusta peruskoulun uudeksi tuntijaoksi tulee arvioida uudelleen.

Työryhmä ehdottaa oppiaineiden jakamista kuudeksi oppiainekokonaisuudeksi: (1) kieli ja vuorovaikutus, (2) matematiikka, (3) ympäristö, luonnontieto ja teknologia, (4) yksilö, yritys ja yhteiskunta, (5) taide ja käsityö sekä (6) terveys ja toimintakyky.

Oppiainekokonaisuudet synnyttävät uusia keinotekoisia raja-aitoja oppiaineiden välille, vaikka tavoitteena on ollut päinvastaisesti eheyttää perusopetusta. Kuvataiteen rajaaminen yksistään taide- ja käsityö -oppiainekokonaisuuteen kuuluvaksi ei ole perusteltua.

Äidinkielen oppimistuloksia on viime aikoina arvosteltu siitä, että oppilaat eivät äidinkielen opetuksen yhteydessä ole harjaantuneet viestien välittämiseen teknisin välinein ja koulun teksti- ja media-arki on erkaantunut koulun ulkopuolisesta media-arjesta.

Yksi mahdollinen syy tälle epäonnistumiselle on, että äidinkielelle asetetut oppimistavoitteet ovat joiltakin osin ensisijaisesti kuvataiteen keskeistä osaamisaluetta.

Kuvataideopettajat hyödyntävät jo nyt teknologiaa (muun muassa videokuvaamista, valokuvausta, digitaalista esitysteknologiaa) monipuolisesti paitsi kuvataiteen sisältöjen myös viestintätaitojen opetuksessa – sekä erilaisten medioiden tulkinnan, että niistä keskustelun ja itse tekemisen kautta.

Tuntijakoraportissakin mainittu UNESCO:lle tehty laaja kansainvälinen taideopetusta koskeva tutkimus osoitti suomalaisen taidekasvatuksen vahvuudeksi uuden teknologian käytön. Monet muutkin kannanotot ovat painottaneet kuvataiteen keskeistä roolia mediakasvatuksessa: myös kuvat ovat ”tekstejä”, ”puhetta” ja jopa ”argumentteja”.

Pidän edellä esitetyn perusteella kestämättömänä ratkaisuna yksistään äidinkielen sisällyttämistä Kieli ja vuorovaikutus -oppiainekokonaisuuteen.

Taide ja käsityöaineet on tuntijakoehdotuksessa perusteettomasti ryhmitelty myös yksilö, yritys ja yhteiskunta -oppiainekokonaisuuden ulkopuolelle, vaikka juuri taide tarjoaisi valmiin foorumin niin yhteisöllisen (kansallisen) identiteetin kuin oman identiteetin työstämiseen monikulttuuristuvassa Suomessa.

Suomalainen kansallinen identiteetti luotiin noin vuosisata sitten juuri korkeakulttuurin piirissä ja taiteella on ollut merkittävä osa suomalaisuuden kuvittelussa ja rakentumisessa. Tänä päivänä kuvalliset viestit muokkaavat ajatteluamme vielä monin verroin enemmän kuin menneisyydessä.

Perusopetustyöryhmä ehdottaa kuvataiteen opetuksen vähentämistä kahdesta yhteen vuosiviikkotuntiin 7. luokalla, kun kuvataiteen kaikille yhteistä opetusta pitäisi päinvastoin lisätä. Lisäksi valinnaistuntien enimmäismäärä vähenisi Taide- ja käsityö-oppiainekokonaisuudessa vuosiluokilla 7-9.

Keinotekoisten oppiainekokonaisuuksien mielekkyys tulee kokonaisuudessaan uudelleenarvioida. Kuvataiteen, musiikin ja käsityön oppimista ei lisää niiden jättäminen lähes kokonaan valinnaisuuden, eikä etenkään keskinäisen vaihtoehtoisuuden varaan.

Taide- ja taitoaineissakin uusi oppi rakentuu kaikille yhteisissä opinnoissa syntyneiden tietojen ja taitojen pohjalle. Kuvien tekeminen vastaa kuvittelun aakkosia. Ja tämän (nykypäivän ja tulevaisuuden) kuvittelun ulkopuolelle ei ole varaa jättää ketään.

Riikka Notkola
Kirjoittaja on taiteen maisteri, taidekasvattaja ja tutkija, San Franciscon modernin taiteen museo, Yhdysvallat, jolla on myös oma blogi ameRiikanmuseo

Mainokset